Jos jotain uutta rakennusta ja sen konseptia on Helsingissä viime vuosina hehkutettu, niin uutta Clarion Helsinkiä, jonka komea torni on kohonnut kuin varkain Helsingin Jätkäsaareen. Eikä sitä ihan syyttä olla tässä muodossaan hypetetty; se on yksi merkki uudenlaisesta ajasta ja arkkitehtuurista, siitä millä tavalla Helsinkiä ja sen kaupunkikulttuuria kehitetään.
Hotelli on jonkinlaisessa hiljaisuudessa tehnyt soft launchin, ja avannut ovensa ilman sen suurempia hypetyksiä. Kutsu avajaisbileisiin kilahti marraskuulle. Hieman hämmentyneenä tartuin siis facebookissa vastaan tulleeseen tarjoukseen 50 € / yö / kahdelta hengeltä, sillä en ollut tajunnut että hotelli on tosissaan jo avannut. Ja koska meillä oli kokonaan lapsivapaa viikonloppu, mikäpä sen parempi ajankohta kuin kahden päivän päähän testaamaan tämä uutuus kaksistaan.
Clarionin konsepti meillä ja muualla
Ehkä kymmenisen vuotta sitten päädyin työmatkalla Tukholmassa Clarioniin yöksi. Muistan mainostoimiston jamppojen kehut yöpymisvalinnastani; 'paras aamiainen koskaan', 'prameat ja mukavat huoneet', 'oikein hyvä lokaatio', yksinkertaistettuna hyvä valinta, vähän jotain muuta, 'lite bättre'.
Huone oli ehkä hieman pienehkö, mutta oikein mukava ja moderni, uudenlainen. Jos oikein muistan, niin kylppärin seinä oli lasia ja muuten huone oli kohtuullisen valkoinen. Yläkerrassa oli messevä saunaosasto näköaloin, jonka jacuzzi jäi kuitenkin kokeilematta alastoman ja kännisen miesporukan takia.
Oletan, ettei Helsingin hotellin konseptia olla ainakaan heikommaksi tehty - siitä olivat lupauksena kuvat ja tarinat 16. kerroksen ulkouima-altaasta ja Sky Room -baarista.
Tästä on hyvä aloittaa, ajattelin.
Täyttyvätkö lupaukset, Clarion?
Huonevarauksen tehtyäni lähetän meiliä ilmeisesti hotellin respaan. Haluaisin yllätystreffeillä huoneeseen jonkinlaisen tervehdyksen, kenties shamppista, hedelmäkorin tai muuta vastaavaa. Laitan tietoni, varausnumeron ja toiveen ja pyydän olemaan yhteydessä. En koskaan saa vastausta tähän, joten käyn itse hätäisesti hakemassa meille jotain kaupasta.
Hotellin aula on kaunis ja rauhallinen kun saavumme sinne. Check-in sujuu moitteettomasti, sunnuntaina ei tunnu olevan kiire, ja kaikki paikat ammottavat tyhjyyttään. Kyselen miten uima-altaalle kannattaa varustautua ja saan kuulla ettei huoneesta tarvitse mukaan pyyhkeitä, sillä ne löytyvät ylhäältä, kuin myös kylpytakit.
Respa on buukannut meidät 5. kerroksen standard -tason huoneeseen. Avaamme oven ja pääsemme täysin pimeään huoneeseen, sillä verhot on vedetty eteen. Ei mitään valoisaa ja viehkeää tervehdystä tässä huoneessa. Voin nopeasti lisäksi todeta huoneen olevan yksi pienimpiä kahden hengen huoneita missä olen missään Pohjoismaissa yöpynyt. Huoneesta aukeaa näköala suoraan Jätkäsaaren rakennustyömaalle. Ikkunan edessä oleva mukava nojatuoli ei juuri houkuttele istahtamaan nauttimaan näkymistä.
Sisustus on sellaista remontoitujen Scandicien tasoa. Ihan hienoa, muttei säväyttävää - ei, vaikka kahvikuppeina on Marimekkoa. Kaikissa hotelleissa ihmettelen aina petivaatteiden kuohkeutta, eikä tämä ole poikkeus.
Hotellisängyt ovat melkein aina vaan niin ihania.
Lisäksi huoneen ilmanvaihto pitää todella kovaa ääntä, kovempaa kuin mihin hotelleissa olen normaalisti tottunut.
Pienet tekstit ja oivallukset saavat vieraan kuitenkin hyvälle tuulelle. Kuten esimerkiksi vaateripustimeen rustatttu ajatus.
16. kerroksen Sky Room ja uima-allas
Päätämme lähteä kokeilemaan näköalabaarin ja uima-altaan tarjontaa. Uikkarit alle, pipo mukaan ja huoneessa olevat tohvelit jalkaan. Ylhäällä kun on pyyhkeet ja kylpytakit niin niitä ei tarvitse huoneesta.
Sky Room on mukava ja toimiva. Sisustukseen olisi voitu panostaa hieman enemmän. Maisemat yli Helsingin huikaisevat. Drinkkilistakin on ihan kelpo. Kaikki cocktailit maksavat 13 €, ja valitsemme omamme. Maukkaita, vaikkei ihan tajunnanräjäyttäviä. Mutta kyllä niitä kelpaa siemailla näissä maisemissa mukavissa tuoleissa.
Tänne en kuitenkaan tule drinkkien takia uudestaan, vaan lähinnä näköalan.
Yläkerran yleiset alueet ovat täynnä pahvilaatikoita ja muovia, siivous on jäänyt yhtä kesken kuin hotellikäytävällä, missä on roippeiden lisäksi myös siivoustarvikkeita.
Sauna muistuttaa lähinnä ruotsalaista versiota siitä itsestään, eli lämmintä huonetta. Kunnon löylyjä siellä ei saa. On Suomi ja lokakuu, hotelli on suoraan meren rannalla ja allas ulkona, joten siellä tuulee ja kovaa. Onneksi Siveltimellä -blogin Sanna ehti etukäteen vinkata piposta, jotka meillä on päässä. Viihdymme lämmitetyssä altaassa varmaankin puoli tuntia rajusta tuulesta huolimatta.
Kaksi pariskuntaa käy kokeilemassa allasta ilman pipoa, ja lähtevät nopeasti pois pään jäätyessä.
Allas on käytännössä meidän kahden.
Allasalue on varmasti kesällä ja vähemmällä tuulella superviihtyisä. Pieni ulkonema altaassa on muun rakennuksen ulkopuolella, ja lasipohjan läpi näkee suoraan 16 kerrosta alaspäin. Tai näkisi, jos olisi päivä. Suomen lokakuinen ilta vähän estää tämän. Allasalueelle saa ottaa juoman, mutta se pitää itse hakea Sky Roomin puolelta.
Koska altaasta ei huvita nousta hyytävän kylmään tuuleen, jää drinksut poolissa meille yhteen.
Entäpä ruokatarjonta?
Illallista kokeilemme hotellin Kitchen & Table -ravintolassa. Ruotsalainen huippukokki on kasannut menyn, joka vaikuttaa erittäin maukkaalta. Päädyn ottamaan Kimchi Burgerin (18 €), jonka ilokseni saan gluteenittomana, ja Miika Hot Fish Tacon (28 €). Molemmat ovat hyviä, mutta lopputulos on ettei hinta/laatu ole ihan kohdillaan. Esimerkiksi kivenheiton päässä sijaitseva Naughty BRGR tarjoaa parempaa purilaista edullisemmin. Hot fish taco ei jätä suurta säväystä.
Annokset eivät ole huonoja, mutta hieman liian kalliita. Hinta ja laatu ei muihin verrattuna kohtaa.
Viinit sen sijan toimivat oikein hyvin. Itävaltalainen Riesling ja Napa Valleyn Chardonnay olivat molemmat positiivisia yllätyksiä.
Aamiainen tarjoillaan samassa ravintolassa. Se on laadukas perusbuffet, josta ei jää mieleen suuria makuja tai erityisyyksiä. Valitsen lautaselleni kasviksia, leikkeleitä, munakasta, juustoa, hedemäsalaattia ja maitorahkaa pähkinöillä. Kyytipojaksi pieni mangosmoothie ja tablettimehukoneesta Rynkebyn appelsiinia ja pinkkiä greippiä.
Isoksi miinukseksi lasken sen, että gluteeniton nurkkaus on laitettu yhteen gluteenillisten tuotteiden kanssa, jolloin kontaminaatioriski on huomattava. Lisäksi esimerkiksi tavallinen jälkkäripulla on suoraan gluteenittomien tuotteiden vieressä, josta syystä keliaakikko saattaa hämmentyä ja ottaa kohtalokkaasti vääränlaista syötävää ja kärsiä jälkiseuraamuksista.
Myös erityisruokavalioiden merkinnät ovat puutteellisia tai puuttuvia ja niiden perään joutuu kysymään.
Riittääkö hype, Clarion?
Minilomakokemuksen perusteella Clarion Helsinki kärsii lastentaudeista vielä tässä vaiheessa. Lisäksi muutama asia tuntuu tämän tason hotellille laadultaan ja palvelultaan liian matalalta. Viidenkymmenen euron tarjoushintaan tämä tietysti oli hintansa väärti, mutta normihinnalla kääntyisin Helsingin muiden hotelllien puoleen.
Jäin pohtimaan myös miten pitkälle hypetys jaksaa tätä hotellia kantaa.
Sen sijainti ei nimittäin ole erityisen ideaali. Tänne on lyhyt matka iltadrinkille oikeastaan vain jos sattuu olemaan töissä tai asuu Ruoholahdessa, Hietalahdessa tai Jätkäsaaressa.
Ravintolatarjonnan pitäisi olla jotenkin erityisen loistavaa, erikoinen tai hinta/laatu -suhteeltaan mahtava, jotta keskustasta jaksaisi tulla varta vasten tänne. En näe tilannetta, missä olen tavannut ystävän Stockan kellon alla ja jaksamme lähteä siitä kutosen ratikalla Jätkäsaareen syömään tai drinkeille, kun lähempänäkin on niitä aivan loistavia vaihtoehtoja sekä hinnaltaan, että laadultaan. Kilpailu Helsingissä on nykyään kovaa.
Sijainti on hyvä lähinnä Tallinnaan matkustaville. Lentokentälle menijät tai sieltä pois tulevat joutuvat pahimpiin ruuhkasumiin Helsingissä matkalla tänne.
Jätkäsaari on kuitenkin kasvava alue. Toivoisin kovasti, että Clarionista tulee vielä menestystarina, sillä se lisäisi kaupunkikulttuuria Helsinkiin, se toisi paljon kaivattuja euroja talouteen, ja töitä monelle. Ehkä siitä voisi tulla se kaupunkilaisten olohuone, kuten se jo nyt lupailee.
Mitä tapahtuu kun hypetys on hiipunut, Clarion?