Pari kuukautta takaperin kävin kuuntelemassa Bilbaon turisminedistämiskeskuksen esitystä Helsingin keskustassa. Lähinnä inspiraation vuoksi. Uusia matkakohteita on jatkuvasti hakosessa, ja tätä mainostettiin luonnon ja hyvän ruoan ystäville. Lisäksi Lähtöportti -blogin Mikan ja Walleni.us -blogin Sannan kirjoitukset ovat jättäneet vaikutuksen.
Bilbao on ensisijaisesti kuitenkin tunnettu Guggenheim -museostaan. Ja tottakai sekin vilahti tuolla tilaisuuden esityksessä. Arkkitehtuuriltaan heti tunnistettavissa oleva komea rakennus. Varmasti olet nähnyt siitä kuvia.
En tiedä olisiko Bilbao edes kartallani ilman museota. Olisiko pienestä kaupungista muuten kukaan varmasti alunperin edes kiinnostunut? Guggenheimia käy monet ihastelemassa ulkopuolelta pelkästään, mutta 18 vuoden aikana se on vetänyt myös maksavia asiakkaita sisälleen miljoonia.
Baskimaan omat webisivut kertovat syyskuussa 2015 museon tehneen kesällä kävijäennätyksen pariin vuoteen: 755 000 kävijää elokuuhun mennessä.
En tiedä olisiko Bilbao edes kartallani ilman museota. Olisiko pienestä kaupungista muuten kukaan varmasti alunperin edes kiinnostunut? Guggenheimia käy monet ihastelemassa ulkopuolelta pelkästään, mutta 18 vuoden aikana se on vetänyt myös maksavia asiakkaita sisälleen miljoonia.
Baskimaan omat webisivut kertovat syyskuussa 2015 museon tehneen kesällä kävijäennätyksen pariin vuoteen: 755 000 kävijää elokuuhun mennessä.
Ja että vielä 18 vuoden olemassaolonsa jälkeen se jaksaa houkutella ihmisiä paikalle. Bilbao ei ole kuollut kyläpahanen kiitos Guggenheimin.
"The Guggenheim museum in Bilbao is still just as attractive 18 years on. The summer of 2015 has been the best in history in terms of visitor numbers, recording a total of 317,775 people in July and August, representing a 13% increase on the same season last year.
The busiest day this summer was 4th August, with 7,816 visitors. The daily average for visits over July and August was 5,125.
The success of the museum, no doubt aided by the spectacular architecture of the building itself, by Frank Gehry, meant that by 31st August the Guggenheim Bilbao had already had 757,595 visitors, 8% up on the same date in 2014 and 17% more than in 2013."
Wikipedia taas kertoo taloudellisten hyötyjen olleen mittavat myös muulle turismille. Ensimmäisen kolmen vuoden aikana oheisturismi generoi 500 miljoonan euron aktiivisuuden talouteen, josta 100 miljoonaa oli veroa:
"The museum was opened as part of a revitalization effort for the city of Bilbao. Almost immediately after its opening, the Guggenheim Bilbao became a popular tourist attraction, drawing visitors from around the globe. In its first three years, almost 4 million tourists visited the museum, helping to generate about €500 million in economic activity. The regional council estimated that the money visitors spent on hotels, restaurants, shops and transport allowed it to collect €100 million in taxes, which more than paid for the building cost."
Bilbaon museo vaikuttaa näiden numeroiden valossa olevan menestys.
Samoin ei kuitenkaan käynyt Berliinin Guggenheimissa, jossa kävijämäärät vuosittain olivat noin 200 000. Berliini on iso kaupunki, jossa voisi kuvitella olevan potentiaalia. Kiinteistö ei kuitenkaan ollut oma, vaan vuokra, ja siitä jäi paljon puhuttu wow-efekti uupumaan. Vuonna 2012 se suljettiin.
Vertailun vuoksi:
Suomessa on museoissa käynyt lipun lunastaneita kävijöitä 0,6 miljoonaa keskimäärin vuosittain 2000 -luvun aikana. Suomalaisittain arkkitehtuurisesti messevät Ateneum ja Kiasma ovat vetäneet noin 200 000 kävijää vuosittain. (Lähde: Tilastokeskus)
Guggenheimin säätiön kanssa tehtävä sopimus Helsingin museosta vaikuttaa saadun tiedon valossa epäilyttävältä. Itseasiassa se vaikuttaa siltä että jos mikään menee vikaan, museon kustannukset, ja puhutaan kymmenistä, ellei sadoista, miljoonista, jää veronmaksajien hoidettavaksi.
Itselleen taloudellisesti riskitöntä kohdetta säätiö tietenkin haluaa ajaa, se on sanomattakin selvää.
Palataanpa Bilbaoon hetkeksi.
Bilbaon turistibyråån esityksessä hurmaannuin erityisesti pyöräily- ja patikointimahdollisuuksista. Lisäksi kaupungissa on suuri määrä Michelintähditettyjä ravintoloita ja vielä erityisen kohtuullisen hintaisia. Vaikutti siltä että rantabulevardeilla on mukava samoilla. Rannat eivät ehkä ole parhaita mahdollisia uimiseen, mutta hengailuun ja surffaamiseen kylläkin. Erityisesti luonto, aktiviteetit ja ruoka houkuttelisi minut sinne. Katsokaa nyt vaikka näitä Walleni.us -blogin Sannan kuvia 38 euron michelinlounaalta tästä alta. Bilbaon tiedän vain koska siellä on tämä eräs museo.
Kävisinkö Guggenheimissa samalla? Varmasti. Just to tick it off my list.
Menisinkö pelkän museon takia? En.
Vaikuttaa siltä että museota ajetaan läpi vaikka väkisin Helsinkiin. Toisiko se kaivattuja tuloja?
Laskelmat perustuvat arvioon, jonka mukaan siellä kävisi vuodessa 550 000 ihmistä. Enemmän kuin Ateneumissa ja Kiasmassa yhteensä.
Meillä Helsingissä onkin muuten erittäin hyvä ravintola- ja baariskene, joka kasvaa koko ajan. Luonto on niin lähellä että täälläkin voi yhdistää aktiviteetit samaan. Ilma lienee yksi maailman puhtaimpia vaikkei Muoniossa ollakaan.
Tulisiko meille useampi turisti Guggenheimin takia? Laittaisiko se meidät maailmankartalle näkyvämmin, ratkaisu maan markkinointiongelmiin? Onko Guggenheim se juttu vai pitäisikö meillä mielummin olla oma Eiffel tai Vapaudenpatsas? Voisimmeko luottaa ihan muihin matkailuvaltteihin? Onko sopimus edes veronmaksajia kohtaan oikeudenmukainen? Onko tämä Helsingille voitto vai tappio?
Lähtisitkö silloin kanssani Guggenheimiin?
(Bizkaia -vesileimatut kuvat Bilbao-Bizkaia -turisminedistämiskeskuksen sivuilta. Iki-ihanat ruokakuvat Sannalta Walleni.us -blogista.)